Historia

Vaikka Kymin Nikkarin historia on vielä nuori, niin harrastetoiminnalla on pitkät perinteet. Kuusankoskella kuin monella muullakin paikkakunnalla on tehdas tarjonnut monenlaista harrastetoimintaa. Nyt niistä on jouduttu luopumaan – toki muutos synnytti uutta.
kutomoh

Kuusankoskella on tehtaiden piirissä ollut pitkät perinteet puutyölle.
Entisinä aikoina tehtaiden rakennusosastot työllistivät useita satoja rakennusmiehiä ja eräs ammattikunta oli mallipuusepät. Heidän käsien kautta on syntynyt tarvekalusteet niin konttoreihin kuin moniin yhtiön asuntoihin. Puutyöharrastusperinteet alkoivat Kymiyhtiössä jo 1948. Tuolloin ammattikoulun puutyöluokassa alettiin pitää askarteluiltoja. Samaan aikaan alkoivat askarteluillat myös Voikkaalla. Kymin ammattikoululta toiminta siirtyi 1957 Kymin puolen vanhalle yhteiskoululle Marskinkadulle. Ennen Virtakiveä Voikkaan puutyöpaja toimi Yrjönojan koululla 1965 syksystä lähtien. Kutomotoimintaa on ollut yhtiön piirissä jo 1930 luvulta lähtien. Aluksi kurssimuotoisena ja 50-luvun alusta kutomot toimivat Toimelassa Kuusankoskella ja Yrjönojalla Voikkaalla. Vuonna 1984 toiminta siirtyi Voikkaan virkamiestalolle. Toimelassa pyöri naiskerhot Akanat, Ykköset, Kakkoset, Vilhelmiinat. Nämä lienee peruja ammattikoulun kotitalousluokilta ja jonkinlaista ” martta ” toimintaa tehtaan piirissä.

Mallipuuseppä Pauli Salo oli Kymin Nikkarin ohjaajia.
Mallipuuseppä Pauli Salo oli Kymin Nikkarin ohjaajia.

Puutyöpajalla toimi yhtiön palkkaamat ohjaajat. Eläkeläisille oli viikossa kaksi ilmaista päivävuoroa. Iltavuorot oli kaikille maksulliset. Vuoron hinta oli noin markan tunnilta 70-luvun lopulla ja maksu perittiin tilistä. Kerhoihin piti ennakkoilmoittautua ja vuorot jaettiin tasaisesti viikon eri päiville. 70- 80 luvun päiväkirjojen perustella kävijöitä oli päivittäin noin 15.

 

60-luvulla yleisempiä tuotteita oli puutarhakalusteet, lumikolat ja 70-luvulla tehtiin paljon pirtinpöytiä, laverisänkyjä. Ovia ja ikkunoita on tehty aina. Nämä on ollut sellaisia perusjuttuja omakoti- ja mökkirakentajille. Raaka-aineet tuli pääosin Hallan sahalta. Saksanaholla oli Kymin oma puuvarasto ja kuivaamo, josta puutavara tuli kerhoille. Askartelijoilla oli kiinnostusta myös Venäjän lautaan. Tätä Venäjän lautaa tuli Kymille jonkin verran selluntekoon ja ne oli varastoitu Saksanaholle haketusta varten. Laudat oli leveitä, hitaasti kasvaneita punahonkia, joten ei ihme että ne oli kysyttyjä. Hallan loputtua, raaka-aineet haettiin ” risusta ja tikusta ” .

 

näyttelyLasikuidun yleistyminen herätti kiinnostusta oman laminointipajan saamisesta harrastetoiminnan piiriin. Markinkadulla Heikkilän talossa aloitti syksyllä 1978 laminointipaja. Yhtiö hankki laminoinnissa tarvittavan hartsin ja muotteja oli niin moottoriveneen, soutuveneen kuin kajakin muotit. Pajaa käytti alkuvaiheessa noin 40 yhtiöläistä. Voikkaalle toivottiin omaa pajaa, mutta tiloja ei löytynyt.

Vuonna 1981 oli harrastetoiminnan näyttely Voikkaan Seuratalolla.   Näyttelyssä annettiin tietoa yhtiön piirissä toimivista harrastekerhoista. Yhtiön harrastetoimintaan osallistu viime vuonna 1159 Kymiyhtiön palveluksessa olevaa tai heidän perheenjäsentään. Kutomoa käytti 450 yhtiöläistä ja puutyöpajalla oli lähes 600 askartelijaa, kertoi näyttelytiedote.

Manne opasti huumorilla höystettynä. Muistan kun kysyin neuvoa Mannelta, niin vastaus oli; Tee miten teet, vit… se menee kuitenkin…. toki palasi hieman myöhemmin ja antoi hyvät neuvot.
Manne opasti huumorilla höystettynä. Muistan kun kysyin neuvoa Mannelta, niin vastaus oli; Tee miten teet, vit… se menee kuitenkin…. toki palasi hieman myöhemmin ja antoi hyvät neuvot.
Marskinkadun Nikkarivestaalla tarjottiin viimeisenä toimintapäivänä 17.5.2002 kakkukahvit. Ohjaajina oli Pentti Pasanen ja Pentti Fagerlund
Marskinkadun Nikkarivestaalla tarjottiin viimeisenä toimintapäivänä 17.5.2002 kakkukahvit. Ohjaajina oli Pentti Pasanen (kuvassa) ja Pentti Fagerlund

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vuonna 1998 nousi esille Marskinkadun tilojen kunto ja mahdollinen rakennuksen purkaminen. Esille nousi Kymin vanhan puusepänverstaan tilojen käyttö. Vähentyneet käyttäjämäärät ja keskittäminen yhteen paikkaan säästäisi kustannuksia johti siihen, että toiminta yhdistyi Voikkaan Virtakiven nikkariverstaan kanssa. Toiminta loppui Marskinkadun tiloissa 2002 keväällä .

Virtakiven paja toimi kuten aiemmin, päivisin oli eläkeläisvuorot ja iltavuorot työssäkäyville. Kuusankosken työväenopisto käytti Voikkaan tiloja puutyöharrastukseen parina päivänä viikossa.

Vuonna 2005 alkanut metsäteollisuuden rakennemuutos aiheutti karsintaa ja kaikista ylimääräisistä harraste- ja sosiaalitoiminasta haluttiin eroon sekä Voikkaan tehtaan alasajo vaikutti siihen, että Nikkari toiminta loppui yhtiön toimesta 2007 keväällä.

 Oma yhdistys

Kymin Nikkarit ry perustettiin 12.2.2009 Voikkaalla. Voikkariin, entisen mestarikerhon tiloihin oli saapunut yli neljäkymmentä asiasta kiinnostunutta. Harrastajien aktiivisuus ja Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiön positiivinen suhtautuminen varmisti oman yhdistyksen perustamisen. Välittömästi aloitettiin keskustelut UPM Kymin kanssa asianmukaisen tilan löytämiseksi. Sopiva 240 neliön tila löytyi Patosillantie 1:stä ns. Tallinmontusta ja joulukuun alussa päästiin kunnostustöihin.

SONY DSC
Tallinmonttu on rakennettu 1928

Rakennushan on vanha  Kymin hevostalli ja on toiminut myöhemmin tallina myös yhtiön autoille ja puutarha-osaston tukikohtana. Nykyisin tiloissa on Nikkarin lisäksi Kymin kerho ja Kuusankosken riistamiehet, jotka kaikki ovat yhtiön vanhoja kerhoja. Lisäksi tiloissa on muutamia muita vuokralaisia. Tallinmontun alue on ollut asuinaluetta ja sillä on oma perinnekerho. 

 

Tilojen remontti suunniteltiin yhdessä Kymin kanssa. Vaikka työt oli osaltaan melko vaativia, niin toteuttamisessa ei ollut ongelmia. Nikkarilla oli käytettävissä omaa osaamista laajalti, sillä olihan suurin osa oli alansa ammattilaisia ja pitkä kokemus jo tehtaan ajoilta. Mittavimmat työt oli sähköistys, purujärjestelmä ja kone asennukset. Ulkopuolisella teetettiin vain lattian pinnoitus. Talkootunteja kertyi lähes 3000 ja talkoolaisia oli noin 40  ja kustannusarvio oli noin 30000 euroa

Puutyöpajan avajaisia vietettiin 22.2.2010. Puutyöpajan tilat on 240 neliötä. Höyläpenkkejä löytyy 9 kpl. Isot peruskoneet on Kymin aikaisia vanhoja tukevia valurautakoneita. Koneille on tehty Nikkarin toimesta huolto ja kunnostustyöt, joten koneet on hyvässä kunnossa. Pajalle on vuosien saatossa hankittu aina jotain uutta puutyöstökoneita tarpeen mukaan.

SONY DSC
Puutyöpajan tilat on 240 neliöä
avaj1
Avajaisissa esitettiin Heikkilän Paulin kuvaama video rakennusprojektista.
avaj2
Avajaisissa vieraili noin 50 vierasta

 

 

 

 

 

 

Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiö on tukenut yhdistyksen toimintaa sen alusta alkaen.

Tykkimäen Sirkuskoulu toi Joulujuhlaan näyttävän esityksen. ( Kuva Johannes Wiehn )
Joulujuhlien ohjelmassa on korostettu paikallisuutta.

Vuosittainen tuki on suunnattu pääosin kulttuuritoimintaan sekä yksittäisiin tapahtumiin ja kursseihin. Vuodesta 2014 alkaen Nikkarit on järjestänyt yhtiön eläkeläisille joulujuhlat Kuusankoskitalolla sekä syksyisen tapahtumalippujen jakelun yhtiöläisille.  Kymin Nikkareissa ollaan hyvin kiitollisia siitä, että olemme pystyneet tekemään hyvää yhteistyötä Kymin 100-vuotissäätiön kanssa. Toiminnan pääpaino on toiminta-alueen jäsenistössä, mutta olemme pystyneet täyttämään myös yleishyödyllisen näkökulman. Yhteistyöllä on saavutettu hyvää ja aktiivista yhdistystoimintaa jäsenten ja säätiön toimintapiirissä olevien eduksi.

Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiön tuella järjestettyy Joulujuhlaan osallistu reilut 300 vierasta. Monille tapaaminen vanhojen tuttujen kanssa oli mieluinen tapahtuma ( Kuva Johannes Wiehn )
Monille tapaaminen vanhojen tuttujen kanssa oli mieluinen tapahtuma.
saatio3
Joulujuhla on odotettu tapahtuma

 

 

 

 

 

 

 

Nikkarin toiminta jakautuu puutyöt, kudonta, tilkkutyöt ja kulttuuri

turv

Puutyöpajalla askartelijat perehdytetään koneisiin ja toimintatapoihin ennen askartelun aloittamista.  Turvallisuuteen ja siisteyteen on kiinnitetty erityistä huomiota alusta alkaen.  Puupaja on avoinna maanantaista torstaihin ja paikka on aina ohjaaja. Ohjaajat huolehtivat koneiden kunnosta ja avustaa askartelijaa tarvittaessa. Puutyöpajaa käyttää noin 25 prosenttia jäsenistöstä ja aktiivisia käyttäjiä on reilut 50. Päivittäin on keskimäärin noin 10 käyttäjää. Harrastus on osalle sosiaalinen tapahtuma, jossa voi tavata vanhoja työtovereita ja jutella kahvikupin ääressä. Osalle paja on paikka ” Tee Se Itse – miehelle ”.Heti ensimmäisenä toimintavuonna järjestimme kursseja ja yhteistä toimintaa. Nikkareissa ei talkootoiminta ole kuollut.

 

kutomo1Vuonna 2010 toiminta laajenee kutomoon, jolla on myös pitkät perinteet yhtiöläisten piirissä. Alkuvaiheessa oli käytössä vain osa tiloista, mutta 2012 tilojen lisääntyessä on kangaspuiden määrä kasvanut yhdeksään. Kangaspuiden leveydet riittää aina 2,50 metriin ja loimia tehdään aina kutojien toiveiden mukaan. Nikkarit on saanut lahjoituksena useita hyväkuntoisia puita ja niitä on otettu käyttöön sitä mukaan kun tarvetta on ollut.

 

tilkku1

Syksystä 2013 toimintaan liittyy tilkkutyöryhmä. Kuusankosken  työväenopiston myötä oli syntynyt tiivis käsityöharrastajien ryhmä                ” Tilkkumarjat ”. Tilkkutoiminta sopii oikein hyvin yhdistyksen toiminta-ajatukseen. Tilkkuryhmä järjestää kursseja laajasti erilaisten askartelujen parissa.

Hyvällä syyllä voinee todeta, että Nikkarissa on monipuoliset mahdollisuudet kädentaitojen harrastamiseen.

 

Kulttuurin rooli on ollut merkittävä yhdistyksen toiminnassa.

kulttuuri3
Retket on päivän pyrähdyksiä tai lähes viikon matkoja. Rukan viidenpäivän reissu sisälsi niin ohjattua kuin omatoimista liikuntaa.

Erilaiset retket ja tapahtumat ovat aina kysyttyjä. Onneksi yhdistyksessä on aktiivista väkeä toteuttamaan tätä toimintaa. Tapahtumat on ollut sosiaalista yhdessä oloa sekä vaivaton tapa päästä nauttimaan järjestetyistä retkistä. Toiminta on sisältänyt teatteria, vapaa-ajan- ja virkistysretkiä sekä messut ja tapahtumat ovat kuuluneet myös ohjelmaan. Tapahtuma kalenteria on suunniteltu vuosittain siten, että ohjelmatarjonta on monipuolinen ja palvelisi jäsenistöä mahdollisimman laajasti. Vuosittain tapahtumia on noin viisi ja tapahtumiin osallistuu vuosittain yli 200 henkilöä. Kulttuuritoiminta tarjoaa tapahtumia useasti myös laajemmalle piirille

kulttuuri1
Ohjattu ulkoilu ja liikunta on aina osa virkistyretkiä. Tässä tutustutaan geokätköjen saloihin Pajulahdessa.
kulttuuri6
Kohteisiin on tutustuttu aina oppaan johdolla. Ryhmällä kohteena nyt Fiskarsin ruukki.
kulttuuri4
Jumppa tuokio Vierumäellä.

 


 

 

kulttuuri2
Retket sisältää paljon mukavaa yhdessä oloa

 

Kädentaidot esille

Joulumyyjäiset, pihatapahtumat, ovat kuuluneet Nikkarin ohjelmaan vuosittain. Joulumyyjäisissä on myynnissä jäsenten tekemiä käsitöitä ja mukana on ollut myös Kymen Puunsorvaajat. Nikkarit on pitänee kaksi kädentaitonäyttelyä Kymin kerhon tiloissa. Näyttelyssä on ollut esillä jäsenten tekemiä töitä ja samalla esitelty toimintaa. Nikkareiden toinen harrastenäyttely pidettiin maaliskuun lopulla 2015. Näyttely oli samalla Nikkarin 5-vuotisjuhlanäyttely. Esillä oli lähes 150 erilaista työtä, niin puu-, kudonta-, tilkku- sekä muita kädentaidon harrastetöitä.

eskari1Tapahtuma oli enemmän kuin pelkkä näyttely. Ohjelmaa oli koko viikonloppu.Perjantaina näyttelyssä ja pajalla vieraili eskarit, Voikkaalta, Jokelasta ja Kouvolan päiväkodeista. Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiön tuella Nikkarilla oli mahdollisuus tarjota kyyti tapahtumaan ja pieni askarteluhetki noin 70:lle esikoululaiselle. Lapset tutustuvat innolla näyttelyyn ja työt herättivät paljon ajatuksia. Askarteluhetkessä tehtiin pieni puinen robotti.

Marjatta

Näyttelyviikonloppuna kutomolla tehtiin tarinamattoa ja sai vinkkejä kudontaa. Näyttelyvieraat saivat kokeilla kudontaa ja samalla tekivät pätkän tarinamattoa. Tarinamatto arvottiin näyttelyn päätteeksi Jokelan päiväkodille. Marjatta Hirvi oli paikalla antamassa oppeja ja neuvoja kudontaa. Marjatta toimittaa Mallikerta-lehteä, joka on kankaankutojan oma erikoislehti ja hänellä on yli 25 vuoden kokemus alasta. Hänen mielestään tapahtuma oli erittäin hyvä ja ihmiset olivat innostuneita. Tällainen kudontamahdollisuus on harvinaisuus. Kansalaisopisto tarjoaa kyllä hyvät puitteet, mutta on sidottu aikaan. Aika ja tilat lienee suurin kynnys harrastukselle. Pohjois-Kymenlaaksossa osataan ja kudontainnostus on nousussa, kertoi Marjatta.

 

Puutyöpajalla oli kahtena päivänä toimintaa. Lauantaina oli koristeveistonäytöksiä. Lukkarisen Jouko ja Ilvosen Timo näyttivät mallia ja kertoivat koristeveistosta. Kymen puunsorvaajat esittelivät toimintaansa ja antoivat sorvausnäytöksiä. Lisäksi Poratuuli ja Festool toivat esille työkaluja puuntyöstöön.
LassiSunnuntaina oli ”pönttöpäivä”, Nuorten Eräkerhon kanssa yhdessä toteutettu tapahtuma tarjosi mahdollisuuden lasten ja vanhempien yhteiseen nikkarointiin. Pönttöjä syntyi liki sata, niin pönttösorvilla kuin perinteisiä lautapönttöjä.Paikalla oli myös Lassi Kujala, joka antoi neuvoja ja oppeja lintujen pesinnästä. Lassilla on takana yli 50 vuotta lintuharrastusta ja lähes 35-vuotta luontokuvausta Pohjois- Kymenlaaksossa. Lassi piti tapahtumaa erinomaisena. Ennen kouluissa tehtiin puukäsitöissä pönttöjä, mutta toisin on tänään. Pönttöjä kannattaa tehdä se on tärkeää pesinnän kannalta, mutta linnut käyttävät niitä myös tuulensuojana sekä talvella. Kysymykseen, mihin kottaraiset ovat hävinneet, on Lassilla suora vastaus. Maatalouden muutos Suomessa ja talvehtimisalueella järjestelmällinen hävittäminen suurempina syinä.

Näyttelysalissa oli harrastetöiden myyntiä ja tilkkutyöryhmä antoi opastusta tilkkutöiden tekemiseen. Viikonlopun aikana kävi reilut 600 näyttelyvierasta. Yleisöllä oli mahdollisuus äänestää suosikkityö ja osallistua lahjakortin arvontaan.

puupalttooTimo Ilvosen puupalttoo oli ehdoton yleisön suosikki. Idea on tullut veistäjä Chris Pye:n kirjoittamasta veistokirjasta. Päätin kokeilla oman version tekemistä omaa flanellipaitaa mallina käyttäen. Työn tekemisen aloitin viime joulukuussa ja työ tuli valmiiksi helmi-maaliskuun vaihteessa kertoo Timo. Timon työt ovat myös myynnissä.

kissaToiseksi eniten ääniä sai Annukka Arolan kissatilkkutyö. Työ on tehty 60-vuotislahjaksi, eläinraikkaille ja liikuntaaharrastaville    ystäville. Työssä on saatu esille varsin hauskasti ja elävästi kissojen liikkeet.

KaijaKaija Sunisen työ keräsi kolmanneksi eniten ääniä. Idea työhön on syntynyt yhdessä Marja Purmosen kanssa tilkkutyöryhmässä. Työ on tehty tekemisen ilosta itselle, mutta voidaan myös myydä.

Yleisön suosikit saivat lahjakortit paikallisiin alan liikkeisiin. Palkinnon tarkoitus on tukea ja kannustaa harrastusta kädentaitojen parissa.
Kymin Nikkareiden jäsenmäärä on tällä hetkellä 325 jäsentä ( 6/2016 ) Jäsenistöstä noin 60 % tulee yhtiön piiristä, joista eläkeläisiä noin 65%. Vaikka toiminnalla on vankka yhtiön tausta, niin olemme kuitenkin yleishyödyllinen ja avoin yhteisö. 

Tätä on Nikkarit tänään, mitä huominen tuokaan tullessaan……

Jussi Haapala Puheenjohtaja

 

Kymin Nikkarit on kiinnostunut harrastetoiminnan historiasta Kuusankoskella ja mikäli sinulla on valokuvia tai tietoja toiminnasta, ota yhteyttä juhani.haapala@pp1.inet.fi tai kommentoi juttua.

Lähteet: 

Tekstit; Jäsenten haastattelut, Vanhan Nikkarin arkistot Uutiskymi.

Kuvat; Risto Henttu , Johannes Wiehn, Kamera 73, Hasari Timo, Haapala Jussi

3 vastausta artikkeliin “Historia”

  1. Hei!
    Meiltä löytyi talon ulkorakennuksesta vanhat puiset kärryt joiden pohjassa :
    V. Tokkola Voikka 6.piiri
    Kuvia en saa tähän liitettyä..

  2. Hei, mielenkiinnosta kyselen, kun meidän kesämökiltä on lähdössä kiertoon ruokailuryhmä pöytä 100×100 4 tuolia, verhoiltuja, muuten valkoiset…. Onko tehty teillä? Tuolien pohjassa Väinö Tokkola. Voikka. 6. Piiri…..
    Ystävällisin terveisin,
    Mervi Nakari

    1. Moi – Voi hyvinkin olla. Onko tietoa valmistus vuodesta, kuvia pöydästä. Oliko Tokkola töissä Kymillä vai Voikkaalla.
      t: Jussi Haapala

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *